|
|
|
|
|
|
|
Maaseutumatkailuyrittäjä suunnittelee rakentavansa sopivaan niemennokkaan muutaman mökin, huvilan tai villan saunoineen, laitureineen, liikenneyhteyksineen ja ympäristösuunnitelmineen.
Niemi on konkreettinen, rakennukset, sähköistys, soraukset ja sadevesiviemärit ovat konkreettisia, ne muodostavat kiinteitä investointikuluja. Mökkien ylläpito vaatii konkreettisia toimenpiteitä ja palveluja, kiinteistönhuoltoa, isännöintiä ja ylläpitoa.
Mutta asiakkaat, joiden tulevaisuudessa toivotaan vähitellen maksavan kaikki nämä:
Hän ei olekaan ostamassa mitään konkreettista viikkoa niemen nokassa. Asiakkaalla on rahat, toiveet ja tarpeet, maaseutumatkailuyrittäjällä on niemennokassa kiinteitä rakenteita – jo investointivaiheessa yrittäjän tulisi ymmärtää etukäteen mitä asiakas on vailla, jotta yrittäjä saisi matkailutuotteensa materialisoitua. Materialisointi edellyttää, että yritys saa asiakkaan niemennokkaan ja myytyä hänelle tarvittavat palvelut oikeilla hinnoilla.
Yrittäjän pitäisi tietää millaiset megatrendit ja markkinavoimat silloin hallitsevat, kun mökki investointi viimein on valmis ottamaan asiakkaita vastaan.
Asiakkaalla on varaa valita mitä hän tekee rahoillaan, sijoittaako hän euronsa pakettimatkaan Kreikkaan, kylpylälomaan Baltiassa, joogakurssiin, ostaako uuden taulu-tv:n vai säästääkö rahat pahan päivän varalle.
Alla olevassa taulukosta matkustusmotiivia on hankala päätellä. Kyseessä on Tilastokeskuksen Rajahaastattelututkimus. ”Muu vapaa-ajan matka”-, ”Muu matka”- ja ”Monta syytä”- vastaukset pitäisi päästä purkamaan ja erittelemään sieltä
Liitetaulukko 1. Ulkomaisten matkustajien matkan pääsyyt Suomessa vuonna 2010
|
Matkan pääsyy |
Lukumäärä 1000 matkust. |
Osuus prosenttia (%) |
Muutos 2009-2010, |
|---|---|---|---|
|
Työmatka |
1 371 |
22 |
-2 |
|
Tuttava- tai sukulaisvierailu |
768 |
12 |
17 |
|
Muu vapaa-ajan matka |
3 168 |
51 |
12 |
|
Muu matka |
685 |
11 |
3 |
|
Monta syytä |
191 |
3 |
24 |
|
Yhteensä |
6 182 |
100 |
9 |
Lähde: Rajahaastattelututkimus 2010, Tilastokeskus
Lisätietoja: Jyrki Krzywacki (09) 1734 2701, rajahaastattelut@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Asiakas tarpeineen ja tiedostamattomine toiveineen on koko investoinnin keskiössä jo siinä vaiheessa, kun niemennokan pohjaa hahmotellaan mökkitonteiksi. Vaikka häntä ei vielä tässä vaiheessa hahmotakaan kovin selvästi, tärkeitä kysymyksiä ilmaantuu:
Asiakas on asialla, hän on liikkeellä omine tunteineen, mielikuvineen, pelkoineen ja kaipuineen.
|
”Menen ulos. En voi kuvitella, että kukaan haluaisi oleskella täällä (Punkaharjulla) vapaaehtoisesti syys- huhtikuun välillä. Mitä tämä paikka voi tarjota? Vuoteita, ruokaa ja mäntyjä. Metsien asukkaiden luonnonihailu on periytynyt turistiteollisuudelle, joka kuvittelee, että ihminen kaipaa koskematonta luontoa.” Jörn Donner: Uusi Maammekirja, 1967 |
Asiakas on kaupallisen yritystoiminnan toinen osapuoli, eli ostaja. Saadakseen tavaroita, palveluja ja hyödykkeitä asiakas luovuttaa vapaaehtoisesti omaa taloudellista omaisuuttaan, yleensä rahaa, saadakseen omistus- tai käyttöoikeuden haluamiinsa hyödykkeisiin. Asiakas on kaupankäynnin osapuoli. Tänä päivä jokainen on asiakas, jopa koirat ja kissatkin. Sitä mukaa kun perinteisesti yhteiskunnan julkisin varoin ylläpidetyistä palveluista on tullut rahalla ostettavia kulutushyödykkeitä, ovat kansalaisetkin muuttuneet asiakkaiksi eli ostajiksi. Kissa ei kuitenkaan ole asiakas, koska sillä ei ole rahaa, mutta myyjä väittää kuitenkin tietävänsä mitä ”kissa itse ostaisi”. Asiakas on se joka maksaa. Lapsille ja nuorisolle suunnatussa markkinoinnissa tuotteiden ja palvelujen myyjät suuntaavat viestin suoraan nuorisolle, koska ne luottavat nuorten omiin painostuskeinoihin perheissä, joissa asiakas varsinaisesti on ostokset maksava äiti tai isä.
Matkailijoita pidetään kuitenkin vähän parempana kuin vain asiakkaita. Palvelu ja vieraanvaraisuus (hospitality) ovat olleet matkailuyrityksen kunnia-asioita. Useat yritykset kutsuvat edelleen asiakkaitaan sanalla ”vieras”. Vieras-sanana alkuperä on ”vieri” – suomalainen ottaa kävijän viereensä. Matkailija on matkailuyrityksen asiakas, joka on mukana palvelujen syntymisessä, kokee ja kuluttaa tuotteet ja palvelut vuorovaikutuksessa yrityksen henkilöstön ja ympäristön kanssa. Matkailija on tuotteiden loppukäyttäjä, joka kertoo kokemuksistaan joko positiivista tai negatiivista viestiä.
Markkinointiviestintä loppukäyttäjälle perustuu ammattimaisesti muokattujen mielikuvien välittämiseen henkilökohtaisen ostopäätöksen tueksi.
Japanilaismatkailijoita Suomen luonnossa. 2002. Kuva: UMR |
Asiakaslähtöisyys on matkailumarkkinoinnin perusta. Asiakkaan tarpeet, toiveet, odotukset ja ikävät on tunnettava. Kun saman kohteen asiakkailta tiedustellaan miksi he tulivat juuri tähän paikkaan ja juuri nyt, he antavat yleensä samansuuntaisia vastauksia. ”Kohde oli edullinen ja sattui olemaan lomaa jäljellä” tai ”ei ollut aikaisemmin tullut käytyä ja pitää tämä nyt nähdä”. Kun asiakasta haastatellaan perusteellisesti ja kuunnellaan tarkasti voidaan saada selville hyvinkin yksityisiä ja intiimejä motiiveja.
 
Kirjosiepon kesämökki Saimaalla. Kuva: Kari Rouhiainen 2011 |
Kuva: Kari Rouhiainen 2009 |
|
|
1. Maaseutumatkailun haasteita | 1.2. Saavutettavuus |
|