1. Maaseutumatkailun haasteita

1.2. Saavutettavuus

Suomalainen maaseutuloma on erinomainen vapaa-ajanviettotuote, joka kestää kansainvälistä vertailua. Usein asiakas ei kuitenkaan löydä tuotetta. Asiakkaalle tarjotaan Mikkosen mökkiä Savonrannalla ja se saattaisi olla hänelle juuri se oikea tuote, mutta markkinointiviestintä ei tavoita häntä tai myyntitoimenpiteet eivät saavuta häntä.

Euroopan Metsäkartta ( Euroopan unioni 2005)

Suomalaisten matkailuyritysten näkökulmasta alan suurimmat ongelmat ovat tutkimusten mukaan tuotekehitys, markkinointi ja myynti sekä tuotteen ja palvelun laatu.

Asiakkaan näkökulmasta suomalainen matkailutuote hankala ostettava. Tuotteen tunnettuus vähenee ja saatavuus vaikeutuu sitä mukaa, mitä kauemmas matkailukohteesta mennään. Matkailutuotteen hinta- ja laatusuhde eivät ole aina olleet kohdallaan.

• Suomi sijaitsee Itämeren pohjukassa. Saavutettavuudella verrattuna skandinaavisten kilpailijoidemme Tanskan, Ruotsin ja Norjan suhteen etulyöntiasema on asiakkaiden kannalta selkeä. Ajo omalla autolla Suomeen vie aikaa ja rahaa enemmän, kuin lomailu länsinaapureissa.
• Saavutettavuus suhteessa kilpailijoihin Baltian maissa on samansuuntainen. Lisäksi Baltian maiden ja Puolan hintataso on suomalaista hintatasoa alhaisempi
• Suomen saavutettavuus Venäjältä, varsinkin Pietarista, on erinomainen, kysyntä kasvaa koko ajan Venäjällä ja uusia asiakasryhmiä on tulossa Suomeen lomailemaan.
• Mutta: Baltian maissa venäjän kielitaito ja venäläisen kulttuurin tuntemus on jo useasti voittanut tarjonnallaan venäläisten asiakkaiden suosion.

Maaseutulomalainen tarvitsee auton, pystyäkseen kulkemaan Suomen maanteillä. Omalla autolla meille tuleminen on kalliimpaa kuin kilpailijamaihin ja olemme noin päivänmatkan verran kauempanakin. Tämä aiheiuttaa meille lisäpaineita. Meidän täytyy olla päivän verran parempia ja antaa hintaeron verran enemmän.

Asiakkaan tarpeet ovat ainutkertaisia, se vuoksi meidän ei kannata myydä keskinkertaista.

Matkailuyritysten ja matkailun ongelmia on selvitelty ja ratkottu jo kauan ennen Suomen EU-jäsenyyden aikaa, mutta varsinkin EU-jäsenyyden aikana maaseutumatkailun kehittämistä on tuettu voimakkaasti. Matkailun kehittäminen on ollut aikojen kuluessa sivistys- ja valistustoimintaa, ulkopolitiikkaa ja alue- ja elinkeinopolitiikkaa. EU-jäsenyyden aikana monissa erilaisissa hankkeissa, opetuksen, tutkimuksen, strategisen suunnittelun ja hallinnon kehittämisen kautta matkailuun on puututtu ulkoapäin ja ylhäältä alaspäin. Yritykset ovat olleet kehittämistoimien keskiössä, kehittämisen kohteina kaikissa hankesuunnitelmissa. Yritykset ovat saaneet EU-tukea myös investointeihin.

Kuva MEK.

Kausivaihteluita tasoittamaan on Suomessa tehty paljon tuotekehitystä ja työtä riittää edelleen. Yllä oleva kuvio on pysynyt samanlaisena Neuvostoliiton romahtamisesta lähtien, silloin venäläisten asiakkaiden Uudenvuoden kysyntä alkoi nostaa vuodenvaihteen yöpymistilastoja. Heinäkuun piikki perustuu varsinaisen lomakauden kysyntään koti- ja ulkomailla. Elokuun korkeat luvut voisivat olla vielä korkeampia, mikäli suomalaisen yhteiskunnan toiminta – koulujen alkaminen ja ihmisten työhön paluu - ei sotkisi matkailumarkkinoiden tarjonnan kannattavuutta. On esitetty, että suomalaisten lasten kesäloma alkaisi myöhempään ja päättyisi myöhemmin juuri elokuun lomasesongin pidentämisen takia.

Suomalainen loma-asunto on kehittynyt vaatimattomasta lautarakenteisesta saunamökistä täysin varustelluksi vapaa-ajan asunnoksi. Kuva: Ulla-Maija Rouhiainen

Mökkien kotimarkkinakysyntä on kohtalaisen vähäistä, koska omien kesämökkien suosio on suuri: Lähde: Tilastokeskus Kesämökit 2010 Maakunnista Varsinais-Suomessa eniten mökkejä 2010 Maakunnista eniten mökkejä oli Varsinais-Suomessa, johon myös mökkirikkain kunta Länsi-Turunmaa kuuluu. Varsinais-Suomen maakunnassa oli noin 48 000 kesämökkiä, myös Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla mökkejä oli yli 45 000. Vähiten kesämökkejä oli Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Keski-Pohjanmaalla mökkejä oli 3 800 ja Ahvenanmaalla 6 000. Suomessa oli vuoden 2010 lopulla kaikkiaan 489 200 kesämökkiä. Lukumääräisesti eniten mökkejä oli Länsi-Turunmaan kunnassa, kaikkiaan 8 374 kesämökkiä. Kuntaliitosten myötä monet perinteiset mökkikunnat häviävät kartalta tai yhdistyvät entistä suurempien mökkikuntien kanssa. Yksittäisistä kunnista Länsi-Turunmaan lisäksi yli 6 000 kesämökkiä oli Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Salossa, Kuopiossa, Kuusamossa ja Raaseporissa. Kaupunkimaisten kuntien mökkimäärät kuvaavat enemmänkin seudullisen kesäasutuksen määrää kuin itse kaupunkialueen mökkimääriä. Kuvio 1. Kesämökkien määrä maakunnittain 2010

Liitetaulukko 4. Ulkomaisten matkustajien käyttämät majoitustavat Suomessa vuonna 2010

Lähde: Rajahaastattelututkimus 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jyrki Krzywacki (09) 1734 2701, rajahaastattelut@tilastokeskus.fi

Majoitusyrittäjät joutuvat Suomessa kamppailemaan tärkeimmän kannattavuusongelman kanssa joka on kausivaihteluista johtuva kassavirran vaihtelu ja markkinoinnin ja myynnin ongelmat.

Tätä ongelmaa yritetään usein ratkaista sesonkihinnoittelun tai oheispalvelujen tarjonnan avulla.

Asiakkaille voidaan järjestää oheispalveluja ja niiden avulla lisätä kannattavuutta huomattavastikin.  Alla olevasta taulukosta näkyy asiakkaiden Suomeen jättämän tulon jakautuminen:

Liitetaulukko 5. Ulkomaisten matkustajien rahankäyttö Suomessa vuonna 2010

Lähde: Rajahaastattelututkimus 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jyrki Krzywacki (09) 1734 2701, rajahaastattelut@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Päivitetty 15.6.2011

Yleisimmät tarjottavat oheispalvelut ovat kalastus, sauvakävely, pyöräily, hiihto, ratsastus. Asiakkaat tarvitsevat sähköisiä palveluja, mutta tuskin he tulevat Suomeen telkkaria katsomaan.

Kuva: UMR

Kuinka maaseutumatkailumoduulia opiskellaan:

Maasutumatkailu- moduulin opiskelijalta edellytetään perustietoja yrittäjyydestä, riittäviä tietoteknisiä valmiuksia ja Internetin käyttömahdollisuutta.

Maaseutumatkailu ja majoitus-moduuli koostuu 9 osasta, joissa käsitellään maaseutumatkailuyrittäjille tärkeitä asioita tuotekehityksen, markkinoinnin ja talouden johtamisen kannalta. Moduulissa on ohjeita liikeidean täsmentämiseksi ja  liiketoimintasuunnitelman laatimiseksi. Liitteenä on myös excel-pohjainen laskentatyökalu, jonka on laatinut ekonimi, yrittäjä Lassi Mäkinen (www.lasmak.com) . Hän on suunnitellut työkalun yrittäjän tulevaisuuden suunnittelun apuvälineeksi. Työkalun avulla saadaan yrittäjän talousjohtaminen osaksi markkinoinnin ja myynnin suunnittelua, kohdentamista ja johtamista. Työkalu auttaa yrityksen kassavirran hallintaa hiljaisimpinakin aikoina. Lassi Mäkinen on antanut laatimansa laskentatyökalun käyttöömme ”open source” periaatteella, menetelmää voi hyödyntää oman yrityksen kehittämiseen, mutta sitä ei ole tekijänoikeuslain nojalla lupa myydä edelleen. Hän ottaa mielellään vastaan kommentteja ja kehitysehdotuksia

sähköpostilla, osoite lassi.makinen@lasmak.com

Moduuli on tarkoitettu itsenäisen opiskelun välineeksi. Voit valita aineistosta itseäsi kiinnostavat ja yritystoimintasi kehittämiseen soveltuvat osiot, kehittää oman liiketoimintasuunnitelmasi ja laskentatyökalusi. Jokaisen osion jälkeen on pohdintatehtäviä, joita voit hyödyntää tarpeen mukaan.

Lisätietoa :

On toivottavaa, että opiskeluun yhdistyisi joko yksin tai yhdessä tehtäviä opintokäyntejä ja tutustumista ja muiden yritysten ”benchmarkkaamista”.  Matkailua on vaikea oppia ilman matkailua. ”Benchmarkingia” kannattaa tehdä systemaattisesti kokoamalla materiaalia eri lähteistä.

Myöhemmin moduulissa ohjataan myös liikeidean hahmottamista Pohdin-työkalun avulla.

1.1. Asiakkaan tuntemattomat toiveet

2. Maaseutumatkailun käsitteistöä ja alan toimijoita