|
|
|
|
|
|
|
Saksalaisia matkailijoita kuljettava linja-auto kulki maaliskuisessa lumisateessa Mikkelin ja Kouvolan välisellä tiellä vuonna 2000. Matkailijat olivat kuunnelleet oppaan kertomuksia Kalevalasta matka aikana. Ainoat nähtävyydet olivat hirvivaara-merkit ja säännöllisten välimatkojen päässä toisistaan sijaitsevat bussipysäkit. Matkailijat olivat pettyneitä, kun eivät nähneet yhtään hirveä ja he ihmettelivät pysäkkejä, koska tiellä ei ollut busseja eikä pysäkeillä matkustajiakaan. ”Missä on Väinämöisen hauta?” kysyi sakasalaismies oppaalta.
Kalevala on kulttuuria, joka elää näkyvänä ja näkymättömänä suomalaisissa ihmisissä, rakennuksissa, ruokakulttuurissa, musiikissa, taiteissa ja kalenterissa. Kalevala on kirjoitettuna, ”kirjuutettuna” ja kirjottuna kankaisiin Itä-Suomessa ja ja se kuuluu karjalaisten haastamassa kielessä. ”Karjalainen itkee ja iloitsee, nauraa ja natisee ja aina sillä on kaihomieli, iankaikkinen ikävä,” sanoo Saimi Talvivaara, joka opastaa Runonlaulajan pirtillä Ilomantsissa ( Välihinen, 1999).
Perinteet jatkuvat uusina lauluina ajattomista aiheista, esimerkiksi sähkökanteleen uutena, merkillisenä sointina. Väinämöistä ei ole vielä haudattu.
Kalevalaa on yritetty tuotteistaa eri puolilla Suomea eri aikoina rakentamalla Kalevala-kyliä ja teemoihin perustuvia ohjelmapalveluja. Kalevala on yhdistetty karjalaiseen kulttuuriperinteeseen. Itä-Suomi on eniten käyttänyt Kalevalaa ja muita itäisiä aineksia matkailua rakentaessaan.
Kuhmon Kalevalakylä ja Juminkeko sekä Pohjois-Karjalan Runon ja rajantien karjalaiset kohteet välittävät matkailijoille Kalevala-kulttuuria. Juminkeko-sanan merkitystä ei tiedetä. Kalevalassa sanotaan: "Kiertää päivän, kiertää kuun, vaan ei kierrä juminkekoa". Jotkut olettamukset pitävät juminkekoa maailmankaikkeutena.
Juminkeko on säätiön ylläpitämä kulttuurikeskus. Sen tehtäviin kuuluu matkailutoiminnan ohella Kalevalaan liittyvän kulttuuriperinteen vaaliminen ja kulttuurivaihto Venäjän Karjalan tasavallan ja Suomen välillä. Juminkeko on myös kansainvälisen kulttuurivaihdon keskus Kalevalaan liittyvissä asioissa. Joensuun yliopisto ja esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä Karjalan tasavallan ja Suomen kulttuurimatkailusuhteiden edistämiseksi. Monia erilaisia matkailun kehittämiseen liittyviä yhteistyöprojekteja Venäjän kanssa on toteutettu varsinkin Suomen EU-jäsenyyskaudella. Juminkeon nettisivut www.juminkeko.fi on saanut paljon kiitosta.
Kuhmon Kalevalakylä valmistui valtion rahoittamana Uuden Kalevalan 150-vuotisjuhlavuonna 1999. Kalevalakylä on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen sekoitus modernia ja vanhaa, kierrätettyja rakenteita ja materiaaleja yhdistettynä 2000-luvun näkemyksiin.
Kalevalainen, karjalainen kulttuuri ja estetiikka, esimerkiksi puuarkkitehtuuri, ornamentiikka, koruompeleet, tuohikäsityöt ja värit ovat saaneet aineksensa idästä. |
|
Kuvat: Novgorodin Vitoslavlitsynulkoilmamuseo 2003. UMR |
Suomalaisia tuohitöitä. Kuvat: Eeva Hirvonen ja Kari Rouhiainen 2011 |
|
|
3.1. Tapio pui riihtänsä | 3.3. Herra Suur-Novgorod |
|