II Kulttuurimatkailua tuotteet 1. Lapin käsityöt

1.3. Joulupukki, Santa Claus ja lahjat

Ulkomailta lentävät matkustajat ovat täynnä joulukokemusta odottavia matkailijoita.

”Mummy look! This is snow! Äiti katso, tämä on lunta!” riemuitsi muutaman vuoden ikäinen brittituristi Rovaniemellä ja alkoi heti lentokoneesta ulos päästyään keräillä lunta käsiinsä.

Kaikki haluavat tavata Joulupukin ja kaikki haluavat lahjoja. Lappi on siis matkailun ja käsityöyrittäjyyden keskiössä.

Lapissa käsityön tekijöiden asiakkaat ovat matkailijoita. Matkailu on Lapin suurin teollisuudenala ja Lapissa käsityön merkitys työn ja tulon lähteenä on huomattavasti koko maan keskiarvoa suurempi. Lapin matkailulla on pitkä historia ja matkamuistoja on valmistettu vierailijoille jo 1800-luvulta lähtien. Lapinnukeilla on takanaan jo noin satavuotias historia. Matkamuistoina nuket yleistyivät jo 1920- luvulta lähtien. Kun matkailu kasvoi 1960-luvulla, nousi Suomen suosituimmaksi matkamuistolajiksi niin sanottu lapintavara. Lapintavara kävi kaupaksi sekä ulkomaalaisille että kotimaisille matkailijoille, ja sitä oli saatavilla kaikkialta Suomesta. Lapintavaran valmistus keskittyi lähinnä Rovaniemelle, mutta tavaroite tehtiin myös ympäri Suomea. ”Matkamuistovalmistusta 1940-luvulla pohtineessa komiteassa toivottiinkin valmistuksen tapahtuvan ”edes” Rovaniemellä ”aidon paikallissävyn ”säilyttämiseksi. (Heikkilä, Kyläniemi 2004)

Lapissa on lappilaisten tuotteiden kanssa kilpailemassa edullisten työvoimakustannusten maissa valmistettuja käsitöitä ja teollisuustuotteita, joista matkamuisto-, lahjatavara- ja designmyyjien liikevaihdosta jopa 70 prosenttia on tuontitavaraa. Halpatuonnin kanssa kilpaillaan kotimaisten tuotteiden laadun kehittämisellä, suunnittelulla ja muotoilulla.

” Ei pidä kuitenkaan unohtaa kaikkein perimmäisiä lähtökohtiamme - sitä, että käsitöitä on aikojen kuluessa valmistettu taidokkaasti maakunnassamme omiin tarpeisiimme ilman matkailuun liittyvää kysyntää. Olipa kysymys peräpohjalaisesta talonpoikaiskulttuurista tai saamelaisesta paimentolaiskulttuurista, tärkeää on ollut esineen esteettisyys. Erityiset olosuhteet käyttöesineiden valmistamiselle ovat täällä luoneet pohjoisuus ja niukkuus. Silloin selviytymisen strategiana on ollut sopeutuminen luonnon asettamiin ehtoihin ja sen kunnioittaminen.” Lähde: Jaana Moona, Lapin liitto

Oikeasta joulusta on keskusteltu vuosikausia, joulua on tutkittu, siitä on kiistelty ja joulun ”sisällöntuotantoa” on konsultoitu suomalaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden voimin. Santa Park- elämysluola rakennettiin 1990-luvun lopulla Rovaniemen maalaiskunnan Syväsenvaaraan lähinnä englantilaisten vieraiden toiveiden mukaisesti, mutta sen vetovoima hiipui nopeasti jo ensimmäisen toimintavuoden aikana. Se menetti pääomasijoittajiaan, mm. Finnairin, ja velkaantui pahasti. Suomalaisten teemapuistojen menestyminen edellyttää riittävää kotimarkkinakysyntää, pelkästään ulkomaisten asiakkaiden kysynnän varassa ei matkailukohde Suomessa vielä menesty. Santa Parkiin toivottiin yli sataatuhatta kävijää vuodessa, mutta se ei houkutellut tarpeeksi suomalaisia lapsiperheitä. Konseptia muutettiin, mutta toimintavaikeudet aiheuttivat pettymyksiä, eikä Santapark sopinut yritysvieraidenkaan toiveisiin. Santa Park tekee nyt uutta tulemistaan suomalaisten suunnittelijoiden voimin.

Korvatunturin joulupukki sai alkunsa 1920-luvulla, kun Markus-setä kertoi radiossa pukista Suomen lapsille. Sittemmpin Niilo Tarvajärvi alkoi vaikuttaa Joulumaa-ajatuksellaan voimakkaasti Lapin joulutuotteiden kehittämiseen. Tarvajärvi oli käynyt 1950-luvun lopulla Kalforniassa ja tutustunut Disney-yhtiön rakentamaan satupuistoon. Hän yritti innostaa suomalaisia yrityksiä ja poliitikkoja sekä toimittajana, että myös kansanedustajana toteuttamaan Joulumaa-ideaa.Tarvajärvi laski, että jos jokainen suomalainen antaisi hankkeeseen markan, Lappiin voitaisiin perustaa Disneylandin veroinen vetonaula. Joulumaa perustettiin ja valtiokin antoi rahaa hankkeeseen, mutta yritys kaatui ja ajautui petosepäilyihin, joissa Tarvajärvenkin osuutta tutkittiin. ” Menikö sinulta usko satuihin, kun olit oikeudessa syytettynä Joulumaan rahasotkuista?” kysyi Helsingin Sanomien toimittaja Tarvalta.”Ei vähääkään, koska hyviin satuihin kuuluu myös vaikeuksia,” hän totesi. ( HS Viikkoliite, 19.12. 1996). Tarvajärvi oli 82-vuotiaana iloisena kuin pikkupoika Joulupukin vieraana, kun uusi edustava Joulupukin kammari avattiin Napapiirille. Edellinen maja oli valmistunut kiireellä viisikymmentä vuotta aikaisemmin, kun Yhdysvaltain presidentin puoliso Eleanor Roosevelt vieraili Napapiirillä.

Lapin Matkailumarkkinointi, Lapin yliopisto, oppilaitokset, seutukuntien yritysverkostot, jne. ovat yhdessä valtakunnallisten konsulttien ja ammattilaisten kanssa kehittäneet Lapin joulua ympärivuotiseksi. Lapin Elämysteollisuuden osaamiskeskus on monien projektien voimalla tuottanut jouluun sisältöä. Tarinoita, kuvia ja muuta materiaalia voi käydä hakemassa Joulupankista, osoitteesta www.santaclaus.fi .

Pankki on perustettu joulun markkinoinnin kehittämisen ja imagon vahvistamiseksi. ”Joulupankki on rakennettu matkailuyrittäjien, joulutoimijoiden sekä matkailijoiden tarpeista lähtien. ...Joulupankki tukee sisällöllään joulumatkailutuotteen uusiutumista ja profiloitumista verrattuna maailman muihin joulukohteisiin sekä pyrkii osaltaan pidentämään joulumatkailun sesonkia Lapissa.” kerrotaan osaamiskeskuksen nettisivuilla.

Joulupukki on markkinoinnissa ja tuotekehityksessä yhdistetty Lapin saamelaiseen perinteeseen. Joulupukki on ikivanha, mutta hänen sukunsa ei ole saamelaista juurta.

1.2. Onko Lappi tänään auki?

1.4. Kestävää kulttuurimatkailua