|
|
|
|
|
|
|
Alko oli perustanut 1935 Alkon Kansanravintolat Oy:n ja hankkinut Imatran Valtionhotellin hallintaansa vuonna 1945. 1950-60 luvuilla Alkon omistukseen tuli Kalastajatorppa ja rakennettiin hotelli Marski Helsinkiin. Turkuun valmistui pohjoismaiden uudenaikaisin hotelli Marina Palace ja kongressihotelli Rosendahl valmistui Tampereelle vuonna 1977. Valtiolla ja julkisilla instituutioilla oli matkailutoiminnasta luja ote. Kunnat ja kuntaliitot rakennuttivat Rantasipi-ketjun.
Etujärjestöt, poliittiset puolueet, liikelaitokset ja eri alojen yhteisöt rakennuttivat kokoushotelleja ja pitivät kokouksiaan Suomessa, koska ulkomaanmatkailua ei verotuksessa hyväksytty. Verotarkastajat kävivät penkomassa matkatoimistojen kirjanpitoa yrittäessään saada selville, oliko ulkomaanmatkoilla ollut yhteyttä liiketoimintaan ja oliko edustuskululaskuissa kestitty ulkopuolisia. Kokouksiin haluttiin kuitenkin liittää saunailtoja, kabinetti-istuntoja ja iltapalavereita.Suomeen alettiin rakentaa korpihotelleja, joille riitti kysyntää. Lomakeskusten ravintolat tarjosivat elävää musiikkia ja tangon tahdissa tanssittiin myöhäiseen yöhön. Kansainväliseen tai kotimaiseen lomamarkkinointiin ei ollut paljon tarvettakaan. Suomalaiset lomailijat valitsivat kotimaan lomakohteekseen oman kesämökin tai äänestivät passillaan ja matkustivat etelän aurinkoon.
Bulgaria oli suosittu matkakohde vuonna 1975. |
Kylpylöitä alettiin perustaa sotainvalidien ja rintamamiesten kuntoutusta varten. Suomen kylpyläliitto perustettiin 1960-luvun alussa ja varoja kerättiin ovelta ovelle-keräyksellä. Jäseniksi saatiin 130 000 kannattajaa. Ensimmäiseksi perustettiin Ikaalisten kylpylä ja sitä seurasivat monet muut laitokset. Presidentti Kekkonen oli usean hankkeen suojelijana.
1960-70 luvulla alettiin Lappiin ja Kuusamoon rakentaa laskettelu- ja matkailukeskuksia. Matkailuliiton rakentamien vaatimattomien rinteiden ja majojen oheen pohjoiseen alkoivat investoida mm. ammattijärjestöt, vientiyritykset ja erilaiset yhteisöt. Myös yksityiset henkilöt ostivat Lapista tontteja ja rakensivat sinne omat kelohuvilansa. Kunnat toivottivat lomalaiset tervetulleeksi ja valtio tuki erilaisin aluepoliittisin rahoituskeinoin rakennushankkeita. Luontoa säästävästä, kestävästä matkailusta tai rakentamisesta ei vielä silloin ollut yhteistä näkemystä, eikä yleissuunnitelmia.
|
|
4.3. Lepikot liikkuvat | 4.5. Fyrkka on fyrkkaa |
|