![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Taloudellinen ympäristö tarkoittaa ihmisten kokonaisostovoimaa, johon valtion hallinto voi vaikuttaa esimerkiksi verotuksen kautta. Ostovoimaan vaikuttavat ihmisten tulot ja käytettävissä oleva varallisuus, velkaantumisaste, säästämishalukkuus, luotonsaantimahdollisuudet ja talouden suhdanteet. Taloudellisen tilanteen vaikutus liittyy erikoisesti asiakkaiden ostokäyttäytymiseen, ja siihen mihin ja miten ihmiset käytettävissä olevat varansa sijoittavat. Tosiasia on, ettei matkailu kuulu sarjaan välttämättömät perushyödykkeet. Uudet kustannuserät kotitalouksissa muuttavat myös kysyntää. Esimerkiksi kännyköiden yleistyminen heikensi hetkeksi matkailun kysyntää 1990-luvun lopulla, koska ihmiset joutuivat panemaan ylimenevän rahan puhelinlaskuihin. Mikäli taloudellinen tilanne on niukka, on ihmisillä taipumus karsia ensin niin sanotuista ylellisyyshyödykkeistä, joihin matkailukin tiukan paikan tullen luetaan. Matkailu on kuitenkin lamakauden mentyä usein ensimmäisenä elpyvä toimiala. Lama patouttaa kysyntää ja kun ajat taas paranevat, ihmiset haluavat vaihtaa maisemia.
Matkailussa erikoisesti hinnan ja valuuttakurssien muutokset ovat merkittäviä taloudellisia tekijöitä.
Yhteisvaluutta euron käyttö helpottaa matkailua Euroopassa ja mahdollistaa hintavertailut eri maiden ja tuotteiden ja palvelujen välillä. Hinta on lyhyellä aikavälillä tärkeä kilpailukeino, jolla yritys pystyy reagoimaan kysynnän muutoksiin. Hinnan avulla yritys ohjaa kysyntää esimerkiksi haluttuun ajankohtaan, jolloin kapasiteettia on vapaana (Äkkilähdöt, viikonlopputarjoukset, sesongit ja vuodenajat). Hintaan vaikuttavia tekijöitä, joihin matkailuyritys ei voi vaikuttaa ovat muun muassa öljyn hinnan muutokset, viranomaismaksut, verot ja inflaatio. Mikäli näiden tekijöiden hinnat nousevat ne nostavat matkailutuotteiden hintoja ja vaikuttavat matkailun kysyntään.
Markkinoilla on merkittäviä toimijoita, joilla on käytössään suuria aineellisia omia ja vieraita pääomia, joita liikutellaan omien strategioittensa mukaisesti. Usein markkinoilla toimivilla monikansallisilla yhtiöillä on kasvustrategioita, jotka saavutetaan joko investoimalla markkinaosuuksien hankintaan tai keskittymällä kasvuun tietyille toimintasegmenteille. Suurten yritysten liiketoiminnan suunnitelmia, luottokelpoisuutta ja maksukykyä arvioivat pankit, muut rahoituslaitokset ja luottoluokituslaitokset. Monikansallisia toimijoita valvotaan myös eri markkinoiden välisillä sopimuksilla. Valtioiden asettamat viralliset elimet valvovat muun muassa tilinpäätöksiä ja tilintarkastusta.Sekä Yhdysvaltojen, että Euroopan Unionin kilpailuviranomaiset tarkkailevat esimerkiksi lentoyhtiöiden yhdistymisiä, joissa ne yrittävät lisätä kannattavuuttaan ostamalla kilpailijoitaan, fuusioitumalla tai käymällä kovaa taistelua markkinoista esimerkiksi epäterveellä hintakilpailulla. Asiakkaat juhlivat, kun lentohinnat ovat alhaisia, mutta pitkällä aikavälillä kannattamattoman toiminnan maksaa aina kuitenkin se, joka toiminnan rahoittaakin, eli asiakas. Parhaillaan keskustellaan lentoliikenteen kasvun ja tehokkaan kilpailun aiheuttamista ympäristöhaitoista.
![]() |
8.4.1. Poliittinen ja yhteiskunnallinen ympäristö | 8.4.3. Sosiodemografiset tekijät |
![]() |