|
|
|
|
|
|
|
|
"Vapaus on sitä, ettei tarvitse pyydellä keneltäkään anteeksi", totesi eräs pohtija. Kun toimii oikein, tekee tarpeellista ja hyvää, yrityksen toiminta täyttää eettiset normit ja antaa tarpeeksi tilaa itselle ja kaikelle uudelle, mitä syntyy yrityksen menestykseksi.
Etiikkaan liittyvät asiat mietitään ”minä-pohtimisen” aikana selväksi ja valitaan sellainen tie, jolla aiotaan pysyä ja pitää sitten sääntökirja myös mielessä. Eettiset valinnat ovat osa yrityskuvaa, niitä ei voi väärentää ja niiden alkukoti on yrittäjän omassa mielessä. Etiikkaa ei voi jälkikäteen liimata yrityskuvan päälle, kuin etikettiä. Ne yritykset, jotka ovat kokeilleet kampanjoida etiikalla, ovat saaneet eettisen tarran näyttämään vain hintalapulta ja koko kampanja on mennyt hukkaan.
Suomalaiset perushyveet, rehellisyys, ahkeruus, rohkeus, vastuuntunto ovat sanomisen tasolla kaikista hyväksyttäviä, mutta kuinka ne näkyvät yrittäjän käytännön toiminnassa? Näitä kannattaa miettiä minä-pohtimessa. Myös myönteiset arvot kannattaa punnita. Eräs liiketoimintasuunnitelma tuli rahoittajalta takaisin ilman hyväksyntää, koska siihen oli kirjattu ”yrityksessä on hyvä henki ja kaikilla on kivaa”. Rahoittajan mielestä ”kivaa” piti poistaa epäasiallisena ilmaisuna.
Minä-pohtimeen liitetään myös omat ihmiset ja ne henkilökohtaiset asiat, jotka vaikuttavat yrittäjyyteen. Moni yrittäjäksi aikova on muuttanut elämänsä yksin ja kertaheitolla, levittänyt yrittäjyysideansa puolisonsa eteen ja sanonut: oletko mukana – ilman kysymysmerkkiä.
Lähipiirin sitoutuminen on yrittäjälle merkittävimpiä asioita koko projektissa. Yrittäjä voi yrittää yksin, mutta yksinäiseksi ei kannata jäädä. Luotettavaa ja rakasta kumppania parempaa tukea ei yrittäjällä voi olla. Asioiden jakaminen on tärkeää ja vaikkei kumppani osallistu jokaiseen vaiheeseen, hänet kannattaa pitää ajan tasalla. On tärkeää, että ainakin joku on aina varauksettomasti puolellasi, tulipa eteen mitä tahansa.
Minä-pohtimen työstämisen aikana luottamus omaan arvostelukykyyn ja intuitioon kasvaa ja vahvistuu. Asiat selkiytyvät monella tasolla. Onko yrittäminen minulle oikea tapa toimia? Mikä yrittäjyydessäni on arvokasta ja oikein? Minä-pohtimisessa tulee myös siivottua ullakkoa. Työskentely muuttaa omia ennakkoluuloja ja asenteita, jotka estävät ideoiden kasvamisen toiminnaksi, jopa innovaatioiksi. Matkailuyrityksen kilpailutekijänä omat ihmisresurssit ovat ylivoimaisia, koska persoonallisuutta ei toinen voi kopioida. Itsekunnioitus lisääntyy, kunnianhimo asettuu realistiselle tasolle ja omakuva tarkentuu. ”Itsekuntoisuus” määrittyy.
"Saan sen, mitä haluan, koska suunnitelmilla on taipumus toteutua. On lähtö ja kaipaus, askel kerrallaan, nulla dies sine linea (ei päivää ilman piirtoa)", kirjoitti eräs naisyrittäjä. Kaikkea ei voi saada, joten kaadetaan esteet sen tieltä, mitä todella halutaan.
Yrittäjyyteen liittyy joskus itsensä ja muiden vähättelyä, asiakkaidenkin aliarviointia. Monet urheilijat ovat sortuneet suorituksessaan ylikuntoon ja yliyrittämiseen. Perinteet velvoittavat asennoitumaan asianmukaisesti, mutta vaikka ”mullasta maan isät katsovat poikiaan”, kansallisia asenteitaan voi tarkistaa omassa ajassa. Suomen matkailussa Suomi pitää nähdä puilta. Japanilainen ravintolayrittäjä alkoi menestyä Amerikassa vasta sen jälkeen, kun hän siirsi japanilaisuutensa syrjään liiketoimintansa tieltä. Se ei vähentänyt hänen japanilaisuuttaan, vaan toi siihen aivan uutta merkitystä.
|
|
5.3 ”Onko sulla vielä se yritys, vai joko oot saanu töitä?” | 5.5. Ammatillisia valmiuksia Yrittäjän ammattitutkinnossa edellytetään seuraavasti: |
|