|
|
|
|
|
|
|
Suomi sijaitsee vakaan graniittikannen, Fennoskandian kilven päällä, joka ei ole alttiina maankuoren järistyksille. Suomessa ei ole myöskään vulkaanisia alueita, jotka ravistelisivat perustaamme. Kallioperä on vanhinta Euraasian kantta, joka on muodostunut 3000 – 1400 miljoonaa vuotta sitten. Veijo Meri kirjoittaa: ”Hurjin Suomessa sattunut tutkittu tapaus oli noin 250-400 metrin läpimittaisen meteorin maahansyöksy 77 miljoonaa vuotta sitten. Se teki 14 kertaa 17 kilometriä suuren kraaterin, johon romahtivat ensin reunat ja jonka sitten täytti vesi. Syntyi Lappajärvi. Toinen meteori on pudonnut paikkaan, jonka nimi on nyt Kokemäki. Näin syntyi Sääksjärvi.”( Maassa taivaan saranat.) Maapallolla on kaikkiaan vain noin 130 tuollaista kraateria.
Veijo Meri kuvailee kuinka meteoriitti 70000 kilometrin tuntinopeutensa vuoksi muutti kiviaineista toisiksi aineiksi ja nosti lämpötilaa 30000 asteeseen. Tapahtuman voimaa voi verrata tuhansien ydinkärkien aiheuttamaan yhtäaikaiseen räjähdykseen.
Suomen kallioperässä esiintyy harvinaista rapakiveä Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan alueella, sitä on kehittynyt maankuoren halkeamiskohtiin, joissa sisus on purkautunut kuoren pinnalle. Rapakivi sisältää radioaktiivisia aineita, muun muassa uraania, joka hajotessaan tuottaa radon-kaasua, ja aiheuttaa taustasäteilyä. Suomen maaperästä on louhittu kuparia ja rautaa. Rautaa on myös kerätty järvistä ja rikastettu, tätä aikaa kutsutaan rautakaudeksi ja Kalevalan tarinat liitetään rautakauteen.
Kultahippuja ja Kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailut. Kuvat: Tankavaaran kultamuseo. www.kultamuseo.fi |
Presidentti Kekkonen tuki Lapin ja Lapin matkailun kehitystä voimakkaasti erilaisin aluepoliittisintoimenpitein. Kuvassa presidentti harjoittelee kullanhuuhdontaa Tankavaarassa. Lähde: Matka-lehti |
Maaperästä louhitaan myös nikkeliä ja kultaa. Kultakaivos on perustettu Kittilän matkailukuntaankin. Kullanhuuhdonta on suosittua Tankavaarassa, jossa matkailijat pääsevät myös kokeilemaan vaskoolin käyttöä.
 Talvivaaran kaivos Sotkamossa on saanut alustavan luvan myös uraanin louhintaan. Kaivoksen päästöt ympäristön vesistöihin ovat olleet kovan arvostelun kohteena. Kuvat: http://www.talvivaara.com/media/galleria/kuvapankki# Lisää kallioperästä: http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=230&Itemid=38 |
Maaperän historia on mielenkiintoinen aihe, kun matkailijoita pannaan kartalle ja opastetaan historiallisissa maisemissa. Kartta toimii myös syvyyssuunnassa ja antaa historiallista perspektiiviä, ja suhteuttaa suuria asioita toisiinsa ihmisten mielissä. Suomi on pohjoinen maa, joten jääkausi on hyvä aloitus matkailijoiden opastukselle. Lapsille Jääkausi on tullut tutuksi Ice Age - elokuvista ja he voivat helposti samastua tunnelmaan.
Yhtenäinen ikirouta jäädytti Euroopan 115000 vuotta sitten. Routa ulottui pohjoisesta nykyisen Ranskan pohjoisosiin ja peitti Venäjän 200 metriä paksuna jääkuorena. Maan päällinen kerros ja ilmasto olivat samanlaiset kuin napa-alueiden keskellä tai Grönlannin keskiosissa nykyään.
Grönlannin ikijäätä. UMR 2009 |
Jäisen alueen reunojen ulkopuolella asusti tundra-alueella kivikauden väkeä, joka metsästeli mammutteja. Jääkausi päättyi ilmaston lämpenemiseen ja jää alkoi vetäytyä pohjoiseen. Samaa vanhaa lunta ja jäätä on vielä kosketeltavissa Pohjois-Norjassa Kölivuoristossa.
Viimeinen jääkausi, nimeltään Veiksel, päättyi noin 11 600 vuotta sitten, jolloin ilomasto alkoi lämmetä. Lämpiäminen ei kuitenkaan ollut tasaista ja ilmaston rajut muutokset aiheuttivat muutoksia maanpintaan. Suomen eteläosia halkovat Salpausselät ja esimerkiksi Askolassa sijaitsevat hiidenkirnut ovat muodostuneet väliaikaisen pakkaskauden ja ilmaston kylmenemisen vuoksi. Jään reuna pysyi silloin paikallaan ja jään sulamisvedet murensivat ja kasasivat tuhannen vuoden ajan hiekkaa ja soraa ja muodostivat maanpinnan joka nykyään on nähtävissä.
|
|
1. Johdanto | 3. Muinaismatkoja muinaisopastuksella |
|