|
|
|
|
|
|
|
Turisti matkustaa, koska hän haluaa tyydyttää syvällä sielussaan olevia todellisuuksia, täyttää mustia aukkoja: arkista ikävystymistä, salaisia intohimoja ja fantasioita, alitajuisia velvoitteita tai unelmien maisemia. Kun turisti lähtee matkalle, hän matkustaa omalle oudolle kartalleen, jossa on myös jotain tuttua.
Matkalla turisti voi päästä kosketuksiin ihmiskunnan yhteisten myyttien kanssa, osallistua suurelle seuramatkalle ja päästä perille. Myytit käsittelevät perimmäisiä asioita, kuten ”Miten kaikki olevainen sai alkunsa, miksi ruoho kasvaa, ihmisen ihonväri vaihtelee, haavanlehdet havisevat?” (Antola, 2004). Tie johtaa tietämiseen, vain tiellä voi oppia, tietä pitkin voi päästä perille, perimmäisistä asioistakin. Matkailu avartaa, tie kulkee hyvän ja pahan tiedon puiden ja puuttomien taipaleiden kautta ja auttaa erottamaan metsän puilta.
Taidekäsitöitä, Jyväskylä. Kuva: Kari Rouhiainen 2011. |
Matkan varrella turisti ostaa välineitä ikävänsä käsittelyyn. Turisti ostaa symboleja, talismaaneja, muistoja, rituaaliesineistöä, uusia kokemuksia, uutta tiedostamista. Matkalla turisti ikuistaa itseään, otattaa itsestään kuvia, kuvaa rakastettunsa tai matkaheilansa, lähettää muistiinpanoja postikorteilla, kerää kiviä ja prässää kasveja kirjan väliin. Turisti haluaa kohdata toisia ihmisiä sekä itsensä. Turisti tarvitsee matkakumppaneita ja oppaita. Turisti yrittää opetella vuorovaikutusta, joka on ihmistaidoista vaikeimpia.
|
|
6. Merkitysten markkinat | 8. Turisti haluaa kokea taidetta |
|