|
|
|
|
|
|
|
Talvi on Suomen pisin vuodenaika. Termisen eli lämpötilalla mitattavan talven kesto on Utsjoella 203 päivää ja Helsingissä 122 päivää vuodessa. Talvi on silloin, kun päivän keskilämpötila on nollassa tai sen alapuolella. Talvisessa luonnossa on kuitenkin elämää: puut keräävät nopean kesän aikana energiaa talvea varten ja aloittavat jo aikaisin keväällä valmistautumisen uuteen kesään. Puiden talous on kunnossa, kaikki energia jaetaan järkevästi. Maan alla oleva juuristo on puun tieto- ja johtokeskus. Sienet, jäkälät, eläimet ja ihmiset saavat osansa puusta ja ne suojelevat sitä.
Luontotoimittaja, tietokirjailija Veikko Neuvonen opastaa luontoretkellä Stor Kroksnäsissä. Kuva UMR 2011 |
Eläimet ja kasvit ovat sopeutuneet talveen ja niiden systeemi on tarkoituksenmukainen värivaihtelun, turkin paksuuden energiatalouden osalta. ”Jäniksen talviturkki vastaa seitsemää villapaitaa päällekäin, eikä turkki kastu eikä haihduta lämpöä, kuvaa luontotoimittaja Veikko Neuvonen (1999) Matkailun luontokoulussa ( Keski-Suomen KSL)
”Ainoastaan ihmisillä on ongelmia talvipukeutumisen kanssa, pukeudutaan liian kevyesti ja kuvitellaan, että talviasussa ollaan paksuja ja rumannäköisiä. Ne eläimet, jotka eivät kestä Suomen talvea, ovat kokeilijoita, jotka hakeutuvat tänne aivan pohjoisimmille elinalueilleen säävaihteluiden ansiosta.”
Suomeen on pysyvästi sopeutunut 42 000 lajia. ”Suomi sijaitsee pohjoisessa 60 ja 70 leveyspiirien välissä. Samalla leveyspiirillä ovat esim. Jakutia Siperiassa, jossa pakkasta saattaa olla –70 astetta. Helsinki sijaitsee samalla piirillä kuin Grönlannin etelärannikko, mutta Suomessa viljellään ja meillä on neljä selkeästi erottuvaa vuodenaikaa. Eläimet ovat sopeutuneet Suomeen jo n. 10.000 vuotta sitten.
Saimaannorppa Haukivedellä. Kuva: Joonas Hirvonen 2010 |
Ihminen vaikuttaa luonnon, ja samalla myös oman elämänsä tasapainoon. Suurin uhka ympäristölle tulee ilmaston lämpenemisestä.
1800-luvun puolivälistä lähtien maapallon lämpötila on noussut 0,3-0,6 astetta,
ja ensi vuosisadalla ilmaston arvioidaan lämpenevän 1-3,5 astetta. Lämpötilan muutos
vaihtelee merkittävästi alueittain. Voimakkaimmin ilmasto lämmennee lähempänä napoja.
Ilmastonmuutosta aiheutuu myös ihmisen toiminnan suoran tai epäsuoran aiheuttama
muutos ilmakehän koostumukseen ja fysikaalis-kemiallisiin prosesseihin, jotka vaikuttavat
mm. maapallon lämpö- ja sadeolosuhteisiin. Tunnetuin näistä ihmisen aiheuttamaista
tekijöistä on kasvihuoneilmiön voimistuminen, joka aiheutuu pääasiassa fossiilisten
polttoaineiden käytöstä, sademetsien hävittämisestä ja ihmisen ilmakehään päästämistä
kemikaaleista.
Ihmiskunnan aiheuttamaan ilmastonmuutokseen kuuluu myös stratosfäärissa napa-alueilla
tavattava otsonikato, joka vaikuttaa yläilmakehän ilmastoon 15 km korkeudelta ylöspäin.
(Ilmatieteen laitos,2004.)
Vuonna 1973 valtion hallinnossa oli ainoastaan yksi ympäristöalan virkamies, tällä hetkellä ympäristöasioita hoitaa yli 1700 viranhaltijaa. Tämän päälle tulevat vielä esim. järjestöt ja yritystoiminta.
|
|
4.4. Nykyajan kansallismaisema | 4.6. Suolla |
|