|
|
|
|
|
|
|
Lapin kansa, saamelaiset, jotka ovat nykyisen Suomen ensimmäisiä alkuperäisiä asukkaita, asuttivat eteläisen Suomen viimeisen jääkauden jälkeisinä aikoina. He alkoivat kampakeraamisella ajalla vetäytyä suomalaisten tieltä pohjoiseen. Saamelaisten pyyntialueiden jäljiltä Suomessa esiintyy paljon Lappi-aiheista paikannimistöä.
Saamelaisia asuu myös Norjan, Ruotsin ja Venäjän pohjoisilla alueilla. Saamelaiset ovat Suomen alkuperäiskansa. Alkuperäiskansaksi määritellään väki, joka on asunut alueella ennen pääväestön tuloa. Alkuperäiskansa eroaa pääväestöstä kulttuuripiirteiltään, kieleltään, traditioiltaan ja elinkeinoiltaan. Alkuperäiskansat ovat yleensä myös olleet historiallisessa konfliktissa pääväestön kanssa kaikkialla maailmassa, jossa alkuperäistä kulttuuria on ollut vielä jäljellä.
Suomessa konflikti tulee esille tuon tuostakin ja se koskee keskeisimmin ratkaisematonta kiistaa Ylä-Lapin metsäalueista. Moderni metsätalous, matkailu ja poronhoito vaativat jokainen oman alueensa, joiden omistus- ja käyttöoikeudet ovat sopimatta.
Kuva: Saamen lippu |
|
"Luonto on täynnä erilaisia |
Saamelaiset säilyttivät kulttuurinsa ominaispiirteet 1500-luvulle läntisen uskon tuloon saakka. He elivät läheisessä yhteydessä luontoon ja vanhoihin perinneuskomuksiin. Saamelaisten jumalat ovat henkiä, jotka käyttävät pyhiä paikkoja, seitoja asumuksinaan. Seidat ovat luonnon muovaamia hahmoja tai pystytettyjä paaluja, joiden nokkaan on kiinnitetty pieni katos. Seidassa asuu henki, jota hyvitellään uhreilla, jotta se antaisi kalastus- ja metsästysonnea. Eräs saamelaisten pyhistä palvontapaikoista on Inarinjärvessä oleva Ukonsaari, Äijjäh-sualui, jonka karu kallio ulottuu 40 metrin korkeuteen. Saarella palvottiin Ukkoa ja Ukkosta, jolle vietiin ruokaa ja uhriesineitä. Inarin Siida -museossa toimivat sekä Saamelaismuseo, että Ylä-Lapin luontokeskus.
|
Shamanismi ei ollut varsinainen uskonto, vaan pohjoisen ihmisten kulttuurinen elämäntapa. Shamaani oli yhteisön auttaja ja parantaja, joka ei ollut tietäjä, kuten Kalevalan Väinämöinen, vaan tiedon hakija.
Shamanistinen maailma jakautuu kolmeen osaan, aliseen, yliseen ja maanpäälliseen. Shamaani teki tiedonhakumatkoja yleensä aliseen, jossa hänen apunaan saattoi olla eläinhahmoisia apuhenkiä. Eläimistä karhulla oli tärkeä merkitys shamanismissa. Shamaanirummussa karhu on kuvattu sekä maan päällä että taivaalla, Ison Karhun tähdistönä. Shamaanit käyttivät erilaisia ekstaasitekniikoita matkallaan, rummutus tai huumaavat aineet tai sienet auttoivat shamaania. Ihmisen uskottiin olevan kolmijakoinen muun olevaisen mukaisesti. Suomen Lapista shamanismin näkyvät merkit hävisivät 1700-luvulle tultaessa lähes kokonaan, valtaväestö tuhosi kirkon ja uskonnon antamalla oikeutuksella shamanistisen kulttuurin ja noitarummut paholaisen raamattuna.
Shamaanirumpu. Lähde: www.santaclausvillage.fi |
Shamanismia alettiin tutkia osana pohjoisten kansojen tutkimusta 1800-luvulla Siperiassa, jossa alkuperäiset kulttuurit olivat säilyneet. Kuuluisia suomalaisia tutkimusmatkailijoita oli mm. M.A.Castren ja Kai Donner.
Nykyään shaminismi on monen muun vanhan viisauden tavoin taas muodissa. Shamanismista on erilaisia muunnoksia moderneissa elämäntaito-opeissa ja rentoutustekniikoissa. Matkailijoille shamanismista on poimittu monia käyttökelpoisia ”asiakaslähtöisiä” piirteitä markkinointiin, tuotteistukseen ja ohjelmapalveluihin.
|
|
1. Lapin käsityöt | 1.2. Onko Lappi tänään auki? |
|