|
|
|
|
|
|
|
Suomen matkailua oli sotien jälkeen johdettu hajanaisesti, matkailu ei ollut sellaisenaan vakavasti otettava vientielinkeino, vaikka liikenteen ja esimerkiksi lisääntyvän sosiaalisen lomatoiminnan tarvitsemiin investointeihin osoitettiin paljon myös yhteiskunnan varoja. Omilla tahoillaan merkittävät yhteiskunnalliset vaikuttajat olivat toimineet myös Suomen Matkailuliitossa ja sen paikallisyhdistyksissä, joita oli kaikkialla maassa. Matkailu oli ollut sivistyneistön ja kaupunkien silmäätekevien tärkeä kehittämisprojekti. Eri maiden ystävyysseuroissa ja matkailuliiton paikallisyhdistyksissä tasapuolisuus oli edellyttänyt, että järjestöjen luottamuselimisissä oli edustus kaikista merkittävistä poliittisista aateryhmittymistä. Esimerkiksi Matkailuliiton viimeinen puheenjohtaja oli sanomalehti Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Eino Petäjäniemi, joka oli ollut aikaisemmin Kehitysaluerahaston toimitusjohtaja, sekä Hiihtoliiton puheenjohtaja ja Olympiakomitean varapuheenjohtaja.
|
Matkailun edistäminen oli myös osa yleistä Suomen markkinointia ja Matkailuliitto oli huolehtinut Suomi-kuvasta 1800-luvun puolivälistä lähtien.
Suomen Matkailuyhdistys, myöhemmin Suomen Matkailuliitto, omisti hotelleja ja majoja ja sillä oli ollut laaja julkaisutuotanto. 1980-luvun loppuun mennessä Matkailuliitto oli historiansa aikana julkaissut lähes 20 miljoonaa kappaletta matkailuesitteitä, opaskirjoja ja matkailuaiheisia elokuvia sekä osallistunut kansainvälisiin näyttelyihin ja matkailutapahtumiin vuoden 1889 Pariisin näyttelystä alkaen. Matkailuliitto oli perustanut myös oman matkatoimiston, joka välitti matkoja kotimaahan ja ulkomaille. Jäsenet saivat alennuksia matkoista, julkaisuista ja majoituskohteista. Leirintä-, retkeily- ja lasketteluyhdistykset toimivat aktiivisesti. Matkailuliton toiminta päätettiin kuitenkin siirtää valtiolle, koska ulkomailta oli odotettavissa turistivirtoja.
Suomi-kuvaa 1936 Lähde: Suomen Matkailu, Kuvateos 1936 Suomen Matkailijayhdistys |
Suomen maaseutumatkailua ennen sotia. Lähde: Suomen Matkailu, Kuvateos 1936 Suomen Matkailijayhdistys |
Markka oli devalvoitu vuonna 1967 ja Suomesta oli tullut äkisti 30 prosenttia aikaisempaa edullisempi ja uusilla autolautoilla myös helposti tavoitettava kohde varsinkin Ruotsista ja Saksasta.
Valtion matkailun kehittämiskomitea antoi mietinnön vuonna 1964, jossa suhtauduttiin kriittisesti Matkailuliiton toimintaan erityisesti ulkomaan markkinoinnissa. Liitolla oli tuolloin seitsemän toimistoa ulkomailla. ”Kritiikki olisi pitänyt kohdistaa valtioon itseensä, koska sen rahoitus Matkailuliiton markkinointitoiminnalle oli ollut täysin riittämätöntä. Matkailuliitto uhrasi voimavarojaan yleishyödylliseen toimintaan, josta sille aiheutui vain kuluja, eikä se kyennyt täysipainoiseen ulkomaanmarkkinoinnin kasvattamiseen”, todetaan Matkailuliiton vuosikirjassa 1987.
1960-luvulla käytiin tiukkoja neuvotteluja valtion ja Matkailuliiton välillä. Eduskunta halusi perustaa lautakunnan hoitamaan matkailuasioita. Hanke johti Kauppa-ja teollisuusministeriössä matkailuneuvoston perustamiseen ja Matkailuliiton ulkomaanosasto päätettiin siirtää sen osaksi. Matkailun edistämiskeskus MEK perustettiin.
Ulkomaanosaston muutoksen jälkeen Matkailuliiton toiminnan luonne muuttui ratkaisevasti ja valtion tuki liitolle väheni.
Matkailuliitto jatkoi kuitenkin toimintaana kotimaassa vielä 2000-luvulle saakka. Alueelliset yhdistykset olivat olleet tärkeitä kotimaisten matkailupalveluiden koordinoijia omilla seuduillaan, mutta uudet hallintorakenteet jättivät yhdistykset vähemmälle huomiolle ja kuntien yhdistyksille antama tuki väheni. Useat yhdistykset lakkauttivat toimintansa 1990-luvun lopulla. Matkailuyritysten osallistuminen yhdistysten toimintaan oli ollut vähäistä, koska ne eivät katsoneet yhdistysten olevan tarpeeksi tehokas markkinointikanava omille palveluilleen.
Helsingin Matkailuyhdistys on sen sijaan menestynyt toiminnassaan ja sen perustama Helsinki Expert on ollut käytännössä pääkaupungin ainoa kaikille matkailijoille kiertoajeluita ja opastettuja kiertokäyntejä tekevä matkatoimisto. Helsinki Expertillä on myös hotellivälityskeskus, opasvälitys ja merkittävää julkaisutoimintaa. Yhdistyksen toimitusjohtaja Risto Välttilä toimi Helsinki Expertin kehittäjänä vuodesta 1968 lähes neljäkymmentä vuotta.
Suomen Matkailuliitto oli omistanut useita lomakiinteistöjä, joista se vähitellen yritti päästä eroon, mutta velkaisena se kuitenkin asetetiin konkurssiin heinäkuussa 2002. 1800-luvun lopulta saakka kehitetty julkaisutoiminta siirtyi Edita Oyj:lle jo aiemmin ja MEK oli ottanut haltuunsa matkailun edistämistoimet esitteineen ja kampanjoineen.
Kolin kansallismaisema. Kuva Eeva Hirvonen, 2009. |
Matkailun edistämiskeskus perustettiin Matkailuliiton ulkomaanosaston pohjalle. Vuonna 1973 sen toiminta oli jo täydessä käynnissä, koska ulkomailla olevat toimipisteet olivat valmiina. Ensimmäisiä toimintatavoitteita oli uuden kansallisen matkailuohjelman laatiminen. Matkailun katsottiin olevan kansallisesti merkittävä ulkomaanvaluutan lähde ja aluepoliittisesti tärkeä, taloutta elvyttävä kasvuala. Kauppa-ja teollisuusministeriön lisäksi matkailusta olivat kiinnostuneet myös muut ministeriöt ja hallintoportaat. Suomen ulkoinen imagonrakennus oli tärkeää valtion ylimmälle johdollekin ja matkailutarjonnan lisäksi Suomesta kerrottiin läntisenä kehittyvänä teollisuumaana. Matkatoimisto Matka-Rasilan toimitusjohtaja Eila Rasila kertoi Saksan televisiossa näkemästään Suomen matkailumainoksesta 1970-luvun alussa: ” Se alkoi oikein kauniisti Sibeliuksella, oli lunta, metsiä, järviä ja kesäyötä. Mutta sitten alkoivat vyöryä paperirullat! Puoli tuntia kerrottiin Suomen paperiteollisuudesta, ihan niinkuin ne nyt saksalaisturistia kiinnostaisivat!”
|
|
4.1. Matkailun kehittämisen alkuaikoja | 4.3. Lepikot liikkuvat |
|