|
|
|
|
|
|
|
Matkailun kehittäminen oli 1800-luvun loppupuolella aatteellista toimintaa. Suomen ulkoisen kuvan kehittämiseen liittyi kansallisten arvojen välittäminen muulle maailmalle. Meillä ei ollut palatseja tai komeita kirkkoja, mutta ” nyt metsä kirkkoni olkohon”- suomalaiset omaksuivat luonnon omaksi identiteetikseen.
Kolin matkailumajaa rakennettiin talkoilla. Kuva vuodelta 1908. |
Suomen Matkailijayhdistys, sittemmin Matkailuliitto perustettiin vuonna 1887 samoihin aikoihin muiden Pohjoismaiden matkailuyhdistysten kanssa. ” Isänmaan tuntemus on isänmaan oikealla tavalla rakastamisen ensimmäinen ehto”, julisti poliitikko ja lehtimies August Schauman kirjoituksessaan. Perustajajäseninä oli tiedemiehiä, poliitikkoja ja muita sivistyksen merkkihenkilöitä, myös naisia kehotettiin tulemaan mukaan toimintaan. Matkailun kehittäminen kiinnosti koko silloista älymystöä, jäseniä olivat mm. Sakari Topelius, poliittiset ja sivistysvaikuttajat Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen ja Uno Cygnaeus, suomen kieliopin kirjoittaja E.N. Setälä, näyttelijä Ida Aalberg, kuvanveistäjä Johan Walter Runeberg, taidemaalarit Albert Edelfelt ja Eero Järnefelt ja sanomalehtimies Eero Erkko.
Isänmaallisuuden lisäksi terveellinen liikunta ja raittius yhdistettiin osaksi matkailun ja retkeilyn aatetta. Perustajajäseniä oli myös voimistelun ja urheilun aloilta. Matkailijayhdistyksen sääntöihin kirjattiin missio: ” yhdistys tahtoo sekä maan omissa asukkaissa että ulkomaalaisissa herättää mieltymystä matkustuksiin tässä maassa ja tehdä ne helpoiksi, laajentaaksensa siten sen luonnon ja kansan tuntemista.” Yhdistyksen käytännön tehtävänä oli ”julkaista matkailuohjeita ja huolehtia kulkuyhteyksien ja majapaikkojen järjestämisestä.” Valistustyöllä yhdistys yritti siistiä sisävesien höyrylaivoja ja painostaa laivureita pitämään kiinni ilmoittamistaan aikatauluista. Majatalojen syöpäläiset ja haisevat käymälät vaadittiin siivottavaksi.
|
Matkailuliito otti päävastuun Suomen matkailun kehittämisestä ja markkinoinnista koti- ja ulkomailla. Se rakennutti matkailumajoja, vaikutti teiden parantamiseen ja puuttui koskikalastukseen, jotta ryöstökalastus ei veisi kaikkia kaloja matkailijoilta. Liitto julkaisi ”matkailupropagandaa ja vieraskielistä mainoskirjallisuutta” ja järjesti matkailuosastoja ulkomailla pidettäviin näyttelyihin.
Matkailijaliiton ensimmäinen ulkomainen osasto palkittiin myös Pariisin Maailmannäyttelyssä vuonna 1900 ja vuonna 1911 myös Berliinin matkailunäyttelyssä Suomen osasto sai kiitosta.
Yhdistys sopi rautatielaitoksen kanssa kiertolippujärjestelystä, ja 1897 saatiin uusi rautatietariffi, joka halvensi junalippujen hintoja. Matkailijayhdistys perusti paikallisosastoja ja värväsi asiamiehiä eri puolille Suomea ja vuonna 1909 se avasi oman toimiston Pohjois-Esplanadilla Helsingissä.
Toimisto on nykyään Suomen Matkatoimisto Oy ja se on Finnairin omistuksessa. Toimiston perustajia olivat Matkailijayhdistyksen lisäksi Suomen Höyrylaiva Oy, Helsingin Höyrylaiva Oy ja Höyrylaiva Oy Bore. Toimiston vihkiäisissä senaattori J.K. Paasikivi totesi: ”...tätä toimintaa on kansantaloudellisessa suhteessa pidettävä siksi tärkeänä tekijänä, että valtiovallan on kieltämättä sitä rahallisesti tuettava.” Toisena toimintavuonna matkatoimistolla oli jo 18.000 asiakasta. Matkatoimisto palveli ulkomaille matkustavia suomalaisia, mutta edisti myös Suomen matkailua ja solmi sopimukset Thomas Cook & Son-yhtiön, ranskalaisen Wagon Lit´n ja saksalaisten Norddeutscher Lloydin, Hapagin ja Verkehrsburon kanssa.
|
|
|
4. Maaseutumatkailun kehittäminen Suomessa | 4.2. Matkailun kehittäminen sotien jälkeen |
|