|
|
|
|
|
|
|
Davidsson 1992;
Maaseutumatkailu kattaa paikallisten ihmisten järjestämät ja hoitamat/isännöimät matkailuaktiviteetit, jotka perustuvat sekä luonnonvaraiseen että ihmisten muokkaaman ympäristön vahvuuksiin.
Page & Getz 1997;
Maaseutumatkailu on matkailua, joka rajoittuu urbaanisten raja-alueiden ja erämaa-alueiden väliselle sektorille ja sen vetovoima on rauhallisuus, väljyys, maaseutumainen elämäntapa, luonto, maisema, perinteiset ihmiset, rentoutuminen ja seikkailu.
Borg 1997;
Maaseutumatkailu on taajamien ja matkailukeskusten ulkopuolella tapahtuvaa matkailua, joka
on usein pienimuotoista, maatilatalouteen ja ulkoiluun liittyvää, yksilöllistä palvelua. Maaseutumatkailu on osa matkailun toimintaympäristöä Päätuote on majoitus tai maatilaloma, lisäksi erilaisia luontoon olennaisesti liittyviä ohjelma- ja elämyspalveluja Toimialan tilastointi vaikeaa (maaseudulla majoitus-, ravitsemis- ja virkistyspalveluja tarjoavia pienyrityksiä n. 5500) joista Tilastokeskuksen rekisterissä n. 3200. Yritys- ja toimipaikkarekisterin ulkopuolelle jäävät hieman yli 2000 yritystä on rekisteröity Maaseutumatkailun teemaryhmään tietokantaan.
Tilastokeskuksen rekisterin mukaan noin 3200 maaseutumatkailuyrityksen liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa, teemaryhmän rekisteriin kuuluvien yritysten arvioitu liikevaihto noin 84 miljoonaa euroa.
Valtaosa maaseutumatkailijoista on kotimaisia. Suomen maaseudulle tullaan myös Saksasta, Espanjasta, Ruotsista ja varsinkin Venäjältä. Maaseutumatkailu on myös vahvasti sesonkiluonteista, ympärivuotista toimintaa on noin 65 prosentilla yrityksistä. Pien- ja perheyrittäjävaltaisuus on toiminnalle olennaista
Toimintaa leimaavat ”sivutoimisuus” ja ”harrastelijamaisuus”, ammattitaidottomuus ja elämäntapayrityksenä toimiminen. Toiminnan kehittymättömyys vaikuttaa asiakkaille tarjottavien palvelujen laatutasoon ja sen myötä myös yrityksen kannattavuuteen.
Ammattimaisuuden puuttumisesta johtuen ongelmana ovat alhaiset käyttöasteet ja kysynnän suuri vaihtelevuus johtuen sesonkimaisuudesta.
Maaseutumatkailun vetovoimatekijöitä ovat perinteiset maisema ja maaseutukulttuuri, tietynlainen nostalgian kaipuu sekä lähiruoka. 2000-luvun maaseutu ei kuitenkaan enää ole välttämättä se ympäristö, joka tarjoaa asiakkaiden mielikuvia vastaavia nostalgisia kokemuksia ja elämyksiä.
Kynnys yrittäjäksi ryhtymiselle on pieni, maaseudulla tarvitaan uusia tulolähteitä ja matkailutoiminta tuntuu olevan helppo aloittaa – onhan vieraanvaraisuus perushyveitä. Perinteisen vieraanvaraisuuden muuttaminen ammattimaiseksi maaseutumatkailuyrittäjyydeksi vaatii kuitenkin paljon.
Lentokoneen ikkunasta katsottuna Suomen moderni talous, liikenne, kulttuurit, ihmiset taloineen ja tarpeineen, valtakunnan hallinto ja osaaminen, lomittuvat metsien, järvien ja meren laatimaan järjestykseen. Ihminen on tehnyt tilaa itselleen, mutta on jättänyt myös lähes koskemattomaksi suuria alueita aivan kaupunkien läheisyyteen. Meitä suomalaisia on vain vähän yli viisi miljoonaa 338 000 neliökilometrin alueella. Enontekiöllä on tilaa neljä neliökilometriä asukasta kohden. Meille mahtuisi lisää turisteja ikävineen. Me tarvitsemme turisteja, koska elinkeinorakenteen muutos pakottaa maaseudun alkutuotannosta, maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa aikaisemmin saaneet ihmiset hankkimaan uusia tulonlähteitä. Teollisuudesta pois saneerattu henkilöstö joutuu etsimään toimeentuloa palvelualoilta. Tarvitaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Matkailu on huippuosaamista vaativaa maailmanlaajuista palvelujen vientikauppaa, jota Suomessa opetellaan.
Kuva: Vesa Hirvonen, 2011 |
Matkailupalvelujen tuottaminen on käden ja mielen yhteispeliä. Ennen kuin voidaan alkaa palvella sydämellä, on käytettävä päätä ja laadittava ammattimainen liiketoimintasuunnitelma, jossa kotoperäisen aidon vieraanvaraisuuden ja siitä tehtävän liiketoiminnan suhde on saatu sopivaan tasapainoon. Yrittämisen tarkoituksena on että asiakas viihtyy ja yrittäjä saa tulonsa. Ammattimaisuutta palvelujen tuottamisessa ja liikkeenjohdossa tarvitaan lisää.
Suomalainen mielenmaisema on Suomen mielenkiintoisin maisema ja maisemassa turistia opastavat suomalaiset ammattilaiset. Matkailuteollisuuden innovaatiot ja osaaminen ovat henkimaailman asioita, aineettoman palvelutuotteen raaka-ainetta. Ainutkertaisia kokemuksia ei kannata tuottaa keskinkertaisesti, koska ne eivät mene kaupaksi. Asiakas haluaa ostaa vain ainutkertaista. Sanonta ”talo elää tavallaan, vieras kulkee ajallaan” – pitää paikkansa arkielämässä, mutta arki ei riitä pyhää ikävöivää turistia, eikä hän siitä halua maksaa.
Kuva: Kari Rouhiainen, 1998 |
Maaseudun infrastruktuuri rapautuu maatalouden supistuessa/keskittyessä suurien tuottajien
toimintaan, maaseudun peruspalvelutarjonta, kaupat, postit, pankit, julkinen liikenne vähenevät jyrkästi. Suomeen kaavailtu uusi kuntauudistus yhdistäisi pienempiä kuntia isommiksi alueiksi ja uudistuksen pelätään entisestään autioittavan maaseutua.
Maaseudulla toimivat yrittäjät vanhenevat, eikä uusia maaseutumatkailuyrittäjiä saada helposti investoimaan raskaisiin rakenteisiin ja aloittamaan uutta yritystoimintaa.
Yhteiskunnan kustantaman kehittämishanketoiminnan sirpaleisuus ja tavoitteiden epämääräisyys ovat myös vieneet kehittämishankkeilta osallistujia. Maaseutumatkailun laatujärjestelmät ja tilastointi ovat vielä pahasti jäljessä.
Maaseutumatkailun keskeisiä kehittämistarpeita on lueteltu maaseutumatkailun hankkeissa:
|
Maaseutumatkailun visio on laadittu vuonna 2007: Maaseutumatkailu on olennainen ja kiinteä osa Suomen maaseutua elinkeinona, työllistäjänä ja kulttuurisena elävöittäjänä. Taloudellisesti menestyvien, jatkuvasti kehittyvien perhe- ja pienyritysten verkostot tuottavat matkailupalveluita maaseudun luontaisia voimavaroja hyödyntäen, korkealaatuisia kokemuksia vaativille, kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaville koti- ja ulkomaisille asiakkaille kaikkina vuodenaikoina |
|
Kasvutavoitteet Nostaa majoitustilojen käyttöaste yli 50% Riittäviä peruskorjauksia vanhimpienyritysten joukossa tai vaihtoehtoisesti heikompilaatuisen majoituskapasiteetin poistumista markkinoilta kokonaan Liikevaihdon nelinkertaistaminen 340miljonaan euroon 2010 luvulla Työllistävyyden lisääminen 6000 henkilötyövuoteen |
|
|
3.2. Matkailun teemaryhmä | 4. Maaseutumatkailun kehittäminen Suomessa |
|