|
|
|
|
|
|
|
Oulun eteläpuolisella alueella vain yksi prosentti metsistä on suojeltuja. Metsät ovat muuttumassa tietokoneella kontrolloitaviksi puupelloiksi, puun istutukset ja kasvu optimoidaan monitoimiharvesterilla korjattavaksi. Luonnonsuojelualueilla hoidon taso on EU:n virkamiesten kriteerien mukaan hyvä. Suojelualueita tarvittaisiin Metsähallituksen teettämän tutkimuksen mukaan lisää Etelä-Suomeen ja rannikkoalueille.
Syksyn valoa. Kuva: Kari Rouhiainen 2010 |
” Suomessa on yhdeksän kuukautta talvea ja kolme kuukautta kesätöntä aikaa.” sanoi Topelius. Kun päivät lyhenevät, valot syttyvät, puutarhakalusteet siirretään varastoihin, kukkaruukut pinotaan parvekkeille. Kun totuuden henki alkaa puhaltaa pohjoisesta, se asettaa ihmiset talviasentoon, viimalta suojaan. Pipo vedetään korville, kaulus nostetaan pystyyn, lapaset pannaan käteen ja vedetään pitkät alushousut ja talvikengät jalkaan.
Maapallo pyörii hitaasti akselinsa ympäri, talvisessa illassa lumen keskellä välkkyvät Suomen pääkaupunkiseudun valot ja moottoriteiden nauhat. Pienempiä valokeskittymiä ovat Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Kajaani, Oulu, Rovaniemi. Tukholma ja Pietari loistavat suurempina keskittyminä. Suomenlahden toisella rannalla näkyvät Tallinnan valot, Tallinna on Helsinkiä pienempi, mutta vanhempi.
Bengtskärin laguuni heinäkuun helteellä. Kuva: UMR 2005 |
Avaruudesta katsottuna Saaristomeren ja Suomenlahden saaristoalue poikkeaa kaikista muista maailman saaristoista. Kesällä se erottuu lukemattomina saarina ja luotoina mantereen tuntumassa. Talvella kiviset saaret kimmeltävät jääkannen ja sulan mustan veden ympäröimänä. Suomenlahden pohjassa, karikkojen kupeissa makaa laivoja kyljellään. Vesimassojen alla, hitaasti lahoavien laivarunkojen kätköissä murtovesi pieneliöineen kuluttaa hyvin hitaasti Pietarin kaupunkiin aikoinaan matkalla olleita öljymaalauksia, savipiippuja, posliiniastiastoja, rakennustarvikkeita. Vesimassojen alla hajoaa myös satoja pianoita, joita tilattiin herrasväen tyttärille 1800-luvulla. Laivoissa on myös aikaa kestävää kauppatavaraa, kultaa ja hopeaa.
Kun päivä koittaa talvinen aurinko ilmestyy itäiseen horisonttiin ja maalaa hangille pitkät siniset varjot. Lumiaurat uraavat ajoväyliä, pääteitä suolataan, ja 5,2 miljoonaa ihmistä, joista alle kymmenen prosenttia on peräisin muualta kuin Suomesta, heräävät kukin tekemään päivän tehtäviä.
Suomi on maailman toiseksi kilpailukykyisin maa ja talouskasvun odotetaan jatkuvan. Työttömiä työnhakijoita on 200000 ja avoimia työpaikkoja on 4000000.
|
”Jos työttömien ylimääräinen vapaa-aika jaettaisiin kaikkien kesken tasan, siitä tulisi noin 400 tuntia vuodessa yhtä työssäolevaa kohden. Tämä tarkoittaisi joko kahden ja puolen kuukauden pidennystä vuosilomaan, työpäivän lyhentämistä kuusituntiseksi tai nelipäiväistä työviikkoa. Eikö sellainen elämä olisi oikeastaan aika mukavaa?” mietti Osmo Soininvaara (1994). |
Torikauppias Porvoon torilla, Kuva: Kari Rouhiainen, 2003 |
Kunnan töihin lähtee 420 000 ihmistä, Helsingin kaupunki työllistää 40.000 ihmistä. Suomen yritykset tuottavat hyvin ja ovat jakaneet suuria osinkoja osakkeenomistajille, mutta yritykset eivät investoi Suomeen. Suomen vettä voi juoda.
Suomi on vähiten korruptoitunut maa, 88 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin. Suomi on niin rauhallinen, että kuuleman mukaan kansainväliset rikollisetkin lomailevat mielellään Suomessa.
Suomen koulujen oppilaat ovat maailman parhaita, jos keskitason mukaan lasketaan. Suomessa luokan häntäpään oppilaatkin on opetettu pärjäämään, huiput pärjäävät muutenkin. Sukupuolten tasa-arvon toteutumisessa Suomi sijoittuu viidenneksi maailmassa muiden Pohjoismaiden jälkeen.
Suomen terveysmenot ovat 7,3 prosenttia kansantuotteesta, vain Puolassa, Slovakiassa ja Luxemburgissa sairauskulut ovat pienemmät. Lääkkeet ovat Euroopan kolmanneksi kalleimmat. Porvoossa vieraillut amerikkalaisten sairaanhoitajien ryhmä tutustui viikon ajan kaupungin terveydenhuoltoon. Lähtiessään he sanoivat, ettei heille ollut varmaankaan näytetty kaikkea, koska he eivät olleet nähneet yhtään ampumahaava-tapausta, eivätkä tavanneet ylilihavia ihmisiä. He epäilivät syyksi sitä, ettei heitä oltu viety Porvoon kaupungin slummialueille.
Helsingin kaupungin maatila Haltiala sijaitsee lentokentän vieressä ja moottoriteiden välissä muodostaen luomun maaseutuidyllin. Laitumella tallustaa nautakarjaa ja Poliisilaitoksen hevoset viettävät vapaapäiviään. Kuva: Kari Rouhiainen, 2009 |
|
” Euroopan imago-teltassa Suomi esitellään ( Brysselissä 2004) korkean teknologian kilpailukykyisenä maana, jossa kaikesta hyvinvoinnista huolimatta itsemurhat ovat poikkeuksellisen yleisiä. Suomalaisista mainitaan rakkaus saunomiseen sekä taipumus hämäriin maailmanennätyksiin ja kilpailuihin esim. eukonkannossa, ilmakitaran soitossa ja kännykänheitossa.Teltan kuvastossa Tom of Finland-homopiirrokset kuvaavat seksuaalista vapaamielisyyttä” ( HS 16.9.04). |
Kirkkovenesoutu on suosittu ohjelma koti- ja ulkomaisille matkailijoille. Kuva: Kari Rouhiainen 2011 |
Suomalaiset pitävät myös Suomi-kuvista: Albert Edelfeltin 150-vuotisnäyttelyssä kävi 304 767 katsojaa, se on ollut Suomen kaikkien aikojen suositun taidenäyttely. Gallen-Kallelan näyttelyssä vuonn 1996 kävi 195 475 katsojaa.
Suomenlahtea ja Pohjanlahtea pitkin liikennöivät myös kauppa-alukset, jotka kuljettavat Suomen etelärannikon satamakaupungeista öljyjalosteita, puunjalostustuotteita, elektroniikkaa ja metallia ulkomaan markkinoille. Ulkomailta laivat tuovat monenlaisia valmiita teollisuustuotteita Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Monet laivat tuovat lastinaan myös suomalaisiksi brändättyjä tuotteita, joita valmistetaan halvemman työvoiman maissa. Laivoissa rahdataan raaka-aineita ja elintarvikkeita, joita oma maamme ei tuota; kahvia paahtimoihin, mehutiivistettä laimennettavaksi ja nelivärisiin tölkkeihin pakattavaksi, raakoja banaaneja tukkuliikkeiden kypsyttämöihin, mausteita ja mandariineja marketteihin kuljetettavaksi.
Talvella Suomenlahden valkoista jääkantta halkovat öljykuljetuksia varten avatut mustat väylät Porvooseen, Koivistoon, Pietariin.
Suomenlahdella purjehditaan vuodessa 85 000 laivamatkaa. Kesällä lahdella liikkuu 270 alusta päivässä ( VTT). Liikennne kasvaa vuosikymmenen loppuun mennessä 105 000 laivaan vuodessa. Pohjanlahden satamiin avaavat väylää maailman hienoimmat murtajat puunjalostustuotteita kuljettaville aluksille.
|
Helsinkiin saapuu vuosittain 256 risteilyalusta, joissa risteilee yli 360000 matkailijaa. Uudenmaan maaseudun ohjelmapalveluja kannattaa kehittää vastaamaan kysyntää. Satamassa on mahdollista myydä omia matkailupalveluja.
Tarmo opasti Driving Guidena Martinwayn asiakkaita kesällä 2010. |
Turvallisuuden lisäämiseksi Suomenlahdella toimii meriliikenteen ohjausjärjestelmä kaistoineen ja jakoalueineen, jotka erottavat vastakkaisiin suuntiin kulkevat alukset.
Suomalaiset VTS-keskukset Helsingissä ja Kotkassa valvovat ja ohjaavat maan omia aluevesiä. Kansainväliset vedet lahden eteläpuolella ovat virolaisten vastuulla.
”Olen kuullut hapettomista pohjista ja kalakantojen romahduksesta. Olen nähnyt vuotavia tankkereita ja öljyyntyneitä lintuja. Olen kuvannut sairaita hylkeitä, jynssännyt purteni leväistä kylkeä ja ripittänyt koiransa lintuluodolla vapaaksi päästäneet veneilijät... mikä ajaa ihmisen tällaiseen välinpitämättömyyteen ja avuttomuuteen... vaikka jo keskikesällä, heinäkuussa, joudumme kieltämään lapsiamme uimasta?” Petteri Saario, WWF 2005.
|
Kallvikin luonnonsuojelualueen rantaa. Kuva UMR, Vuosaari, Helsinki 2011. |
Suomenlahti on samentunut, näkyvyys on heikentynyt sadassa vuodessa 40 prosenttia. Itämeren pohjalla on suuria alueita täynnä elotonta massaa, veden happipitoisuus on laskenut ja hapettomuus vapauttaa pohjaan kerrostuneita ravinteita ja aiheuttaa sivileväkukintoja. Jätevesiä purkautuu Pietarin kaupungista ja kaikkien rannikon maiden maanviljelyksestä. Merkittävimpiä saastuttajia, joita vielä ei olla saatu kuriin ovat Puolan maanviljelys ja luoteis Venäjällä Suomenlahden eteläpuolella Kingiseppissä sijaitseva lannoitetehdas. Puhdistusponnistelut ovat tuottaneet kuitenkin jo jonkin verran myönteisiä tuloksia. Rannikon suojavyöhykkeet ja Pietarin jätevesien puhdistukseen kohdistuneet toimenpiteet osoittavat, että ihminen voi toiminnallaan muuttaa kehitystä.
Pohjanlahden veden näkösyvyys on merkittävästi parantunut parin vuosikymmenen kuluessa.
Suomessa on 53 000 neliökilometriä merialueita, 76 000 yli puolen hehtaarin saarta, 56 000 yli hehtaarin suuruisia järviä ja sisävesiä yhteensä 33 000 neliökilometriä. Jokia on 647 kilometriä ja rantaviivaa 314 000 kilometriä.
Rekisteröityjä moottoriveneitä on 200 000 ja kaikkiaan veneitä on yli 700 000.
Aino Lemin Kivijärven rannalla. Kuva Kari Rouhiainen, 2010 |
|
”Aamun tullen lennämme Helsingistä Savonlinnaan. Sulkavan yläpuolelta neljän kilometrin korkeudessa kajastaa kello viidessä Lappeenranta, vähän sen yläpuolella Imatra ja Laatokan jäinen pinta näkyy lentokoneen ikkunasta, se on vain parinkymmenen kilometrin päästä rajasta. Koneen laskeutuessa Enonkoskelle, se laskee korkeuttaan Savonlinnan yläpuolella. Ikkunasta näkyy mahtava Olavinlinna.” kerrotaan matkakertomuksessa, (syksy 1999). |
Mökki omassa saaressa. Kuva: Tatiana Kouronen, 2011 |
Suomeen on rakennetu lähes puoli miljoonaa kesämökkiä. Eniten mökkejä on Kuusamossa, 5800, Kauniaisissa on vain kaksi mökkiä.
Viisi kuudesta mökistä on yksityisten henkilöiden omistuksessa. Loput ovat yritysten, yhteisöjen, perikuntien tai ulkomaalaisten omistamia. Koko maassa on keskimäärin 1,4 kesämökkiä neliökilometrillä. Uusia mökkejä rakennetaan vuosittain tuhansia. Kaikilla kesämökeillä on sauna. Löyly on aikoinaan tarkoittanut ihmisen henkeä, hengitystä tai elinvoimaa yleensä. Löylynlyömä on ihminen, jossa henkeä on vähän liikaakin.
|
Dosentti Laura Kolbe kuvasi Suomen muutosta käsitepareilla, joissa ensimmäinen käsite kuvaa mennyttä ja jälkimmäinen nykyisyyttä: maaseutu – kaupunki Sisä-Suomi – rannikko pohjoinen – etelä talonpoikainen – teollinen eksoottinen – tavallinen luonto – kulttuuri jätkä – eurooppalainen periferia - keskusta itsenäinen – globaali sota – rauha maskuliininen – feminiininen historia – teknologia ( Kolbe. 2003. Matka-messut)
Kolbe totesi, että jatkuvuus, kulttuuri syntyy muutoksen kautta. Suomi on nuori, kaupungit, kirkko ja yliopisto ovat vanhempia kuin Suomi. |
|
” Happamien maitotuotteiden, kirkkaiden viinojen, ruislimpun ja mollimusiikin Suomesta on vaikea saada puhdasta länttä. Elintarvikehygieenikkojen, vähäisten sairauspoissaolojen ja maailman korruptiotilastojen toiseksi viimeisen sijan Suomi ei toisaalta ole itääkään. Läntisyys-projektissa on kyse siitä, että pienten kansojen tavoin suomalaiset ovat huolissaan kuvastaan ulkomailla, koska uskovat, että miltei mikä tahansa pienempikin yksityiskohta saattaa vääristää kuvaa. Nuorempi väki, joka on matkustellut paljon, murehtii vähemmän. Se näkee Suomen aika tavallisen tylsänä eurooppalaisena maana, joka ei niin hirveästi erotu muista, paitsi olemalla kaukana pohjoisessa.” Markus Leikola, 1997. |
|
|
4.2. Jokamiehen oikeudet | 4.4. Nykyajan kansallismaisema |
|